top of page
Veritähti.jpeg

Veritähti

Nimi: Veripentu, Veritassu, Verikynsi, Veritähti, Gaara, Kuura, Kuurasielu

Ikä: 226 kuuta

Klaani: Synkkävarjo

Sukupuoli: Kolli

Arvo: Päällikkö

Haave: Luoda uusi maailma, jossa on vain yksi kuningas

Luotu:  2011

Theme song: Turmion Kätilöt - Minä määrään

Pelaaja: Masi

Maine: ​Verenpunainen paholainen, kuolemanjumala, armoton, sarkastinen, kunnianhimoinen & herrasmies
Titteli: Metsän viimeinen ääni

Mestari: Arpitähti

Oppilaat: Blue, Jack, Tuskatähti, Myrkkysydän, Tuhkasielu, Kuolonmarja, Punavirta, Ruoskatähti, Valkeatähti, Punasilmä, Raitahäntä, Myrskytähti, Puolinaama, Suohalla

Ystävät: Pakkassäde, Aamunleijona, Jaguaarinraivo

Viholliset:

Tapetut kissat: Arpitähti, Viiltotähti, Haukkatähti, Puumatähti, Sumuhammas, Kotkansulka, Yölintu, Tuliruoska, Raivotähti, Liekkitähti, Valkeatähti, Jäänkajo, Veriliekki, Täplä
Hänen takiaan pahasti loukkaantuneet kissat: Kuukaiku (repi tältä korvan)

Toiminut johtajana: Hallavarjossa, Synkkäputouksessa, Veritähden armeijassa, Kuutiikerissä, Synkkävarjossa (Synkkäputous, Hallavarjo, Kuutiikeri, Aurinkotuuli, Myrkkysuo)
Toiminut varajohtajana: Usvajoessa
Toiminut ylipäällikkönä: Myrskyvaahteralle, Usvajoelle, Aurinkotuulelle, Hallavarjolle, Yötaivaalle, Myrkkysuolle, Lumottupolulle ja Synkkäputoukselle​

​Ikuisen elämän kirous annettu: Surutähdelle, Haukkatähdelle, Sudentähdelle, Jäätähdelle, Jaguaarinraivolle, Marraskauhulle, Valkeaverelle, Pakkassäteelle, Surmavarjolle, Aamunleijonalle

Käytetyt tuotteet:

- Kieliapila

- Taitokortti

- Kalmankäpälä

- Merkityn polte -kortti

- Arvovaltaisen apuri

- Elämäneliksiiri

Perustaidot:

Kestävyys: ★ ★ ★ ★ ★

Nopeus: ★ ★ ★ ✰ ✰

Karisma: ★ ★ ★ ★ ✰

Kiipeily: ★ ★ ★ ✰ ✰

Tasapaino: ★ ★ ✰ ✰ ✰

Uiminen: ★ ★ ★ ★ ★

Voimakkuus: ★ ★ ★ ★ ★ ★

Soturin taidot:

Jäljittäminen: ★ ★ ★ ★ ★

Opettaminen: ★ ★ ★ ✰ ✰

Partioiminen: ★ ★ ✰ ✰ ✰

Puolustus: ★ ★ ★ ★ ★

Saalistaminen: ★ ★ ✰ ✰ ✰

Taistelutaidot:  ★ ★ ★ ★ ★

Muut taidot:

Johtaminen: ★ ★ ★ ★ ★

Parantaminen: ★ ✰ ✰ ✰ ✰

Yrttitieto: ★ ✰ ✰ ✰ ✰

Päällikön elämät

1. Kuolemattomuuden kirous

Tutummalta nimeltään Veritähti. Veritähteä voisi kuvailla kylmäksi kolliksi, joka rakastaa olla huomionkeskipisteenä ja kissojen huomion lähteenä. Hän ei kuitenkaan halua säälipisteitä, mutta ärsyttävä kerskailija hän osaa olla. Kissojen hyvinvointi ei kuulu kollin tärkeimpiin pohdinnan aiheisiin, ei silloin, kun kyse on hänen perheestään tai klaanistaan, kun hän oli ylipäällikkönä. Ainoa kissa, jolle kolli voisi suoda hellyyttä, rakkaudenosoituksia tai välittävää huolenpitoa ovat kissat, jotka ovat ottaneet hänet lempeydellä ja kunnioituksella vastaan. Sellaiset kissat ovat kuitenkin harvassa, sillä Veritähti kokee useammat kissat vain takamuksensa nuolijoina, eikä kaipaa sellaisia kissoja ympärilleen.


Kolli janoaa kunnioitusta, mutta sitäkin enemmän verta. Hän nauttii, kun näkee muiden kärsivän ja etenkin, jos on itse saanut aiheutettua sen. Pennusta pitäen hän on sisarustensa kilpailun takia oppinut pakkomielteiseen tapaansa saada näyttää muille, mihin pienestä ja heikosta kissasta voi olla. Se on myös osa syy, miksi hän ei koe sääliä muita, itseään heikompia kohtaan, koska ajattelee jokaisen onnistuvan tekemään kaikkensa arvonsa ja asemansa eteen.
Veritähdellä on hieman kieroutunut ja ristiriitainen tapa ajatella, keskeisin hänen ajatuksensa on, että hän haluaa vain jakaa rauhaa ja oikeutta. Sitä on usein kuitenkin mahdotonta ymmärtää, kun hän surmaa liiankin herkästi kissoja, vain koska kokee näiden olevan viallisia.
Veritähteä on hankalaa kuvailla äkkipikaiseksi tai rauhalliseksi, koska se on pitkälti kiinni keskustelukumppanista. Kertyneistä kuistaan huolimatta, hän osaa olla hyvin lapsellinen, kun sattuu huumorilliselle päälle ja samalla ärsyttävän pikkutarkka muuntelemaan asioita muita kissoja vastaan. Se ehkä tekeekin hänestä ilkeänoloisen kissan, koska hän ei kunnioita muita puhuessaan, vaan omaa vahvan selkärangan, eikä mieti kahta kertaa, miten tai milloin ilmaisee mielipiteensä. Häntä voisi kuvailla pennuksi, joka ei ymmärrä julmaa maailmaa ja töksäyttelee asioita kerta toisensa jälkeen mustavalkoisesti. Mutta toisella hetkellä hän poikkeaa täysin tästä persoonasta, jolloin on rauhallinen, aristokraattinen ja rento keskustelija, jolle on helppoa puhua. Oikeastaan Veritähti rakastaa syvällisiä keskusteluja, koska hänen mielessään kuhisee tuhansia ajatuksia, joita hän haluaa vaikka väkisin tuoda ilmi. Rehvastelijaluonteestaan huolimatta, hän ei halua useinkaan puhua siitä totuudesta, mitä hän tuntee tai on tuntenut. Osittain siksi, että hänen keskeisin tuntemansa tunne on viha, raivo ja katkeruus.


Kollin sielussa kuitenkin piilee herrasmiesmäisyys, kun hän keskustelee kuningatarten ja etenkin parantajien kanssa.
Se mitä kolli haluaa, menee kuitenkin aina luonteen edelle ja saa hänet käyttäytymään juuri sillä tavalla kuin muut kissat voisivat toivoa hänen toimivan tai sanovan. Hän ei kuitenkaan ole mielistelijä, vaan ajaa omaa etuaan kunnianhimonsa perässä. Toiset voisivat kutsua häntä kontrollifriikiksi, joka haluaa ohjata muita ja käskyttää muita, mutta kolli on luontainen johtaja, joka osaa vaikeankin tilanteen ottaa, niin hyvällä kuin huonollakin tavalla kynsiinsä, ja hoitaa sen. Ei ole hetkeä, jolloin Veritähti jäisi nuolemaan tassujaan noloudesta, tai väittelyn seurauksena. Hän on sen verran ylimielinen, että jos ei halua jatkaa keskustelua muiden kanssa, hän alistaa toisen ja saa toisen ahdistettua pieneen nurkkaukseen. Tietysti keskustelukumppanille voi koittaa myös äkkikuolema.
Häntä voisi pukea lausahdus, mitä kuuluvammin hän nauraa, sitä syvemmällä vihollinen on haudassaan.
Veritähti ei koe useinkaan syytä valehdella, koska hänen itserakas ja selkärangallinen omatuntonsa ei suo hänelle sitä, mutta silloin, jos hän näkee tilanteesta koituvan itselleen selvästi hyötyä, hän ei epäile tehdä niin. Hän saattaa myös toisaalta uskotella itselleen niin kaiken narsisminsa takana. Usein kissat ajattelevatkin kuiden kuluessa, että kuinka tyhmiä he saattoivat olla Veritähden valheen paljastuessa, tai vaihtoehtoisesti valheen ollessa ristiriitainen. Kolli ei koe, että hänellä olisi jotakin menetettävää, joten hän voi aina pistää oman henkensä pantiksi kaikille asioille ja etenkin alaisensa, joiden takana hän lopulta aina itse uskollisesti seisoo.


Useammat kuut ovat muovanneet Veritähdestä kerrassaan sarjamurhaajan, mutta kollin sisällä asuu kuitenkin nuori kissa, joka on menettänyt liikaa, mutta saanut liian vähän. Säälimättömyys, armottomuus ja itsekriittisyys ovat hänen mielensä vääristymiä ajatuksia. Jos Veritähdeltä kysyisi hänen pelkonsa kohdetta, hän vastaisi pelkäävänsä omaa kuvajaistaan, itseään. Mutta muuten kolli ei tunne pelkoa, ei pimeyttä, koska kokee sen olevan hänen suojansa, eikä taisteluita, koska silloin voimakas taistelija kuoriutuu hänen ihonsa alta esille. Vaikka hän pohjattomasti suojelee rakkaimpiaan, hän kunnioittaa elämän kiertokulkua, eikä pelkää näiden menettämistä.
Hän ei ole koskaan ollut mikään isähahmo pennuilleen, eivätkä nämä ole ikinä saaneet hänen silmissään suurempaa arvoa, vaikka nämä kipittäisivät armeijana hänen suojelijoinaan perässä. Veritähden menetettyä ensirakkautensa ensimmäisen pentueen takia, hän alkoi vihata pieniä karvapalleroita elämänsä pilaamisesta. Kuitenkin se koskee vain hänen omia jälkeläisiään ja usein hän mielessään katselee näitä, miettien kumpaa pennut muistuttavat enemmän, häntä vai kumppaniaan. Usein vastaus on jälkimmäinen.
Oikeudenmukaisuutta löytyy hänen ajatuksistaan, mutta kuten aikaisemmin narsistin luonteenkuvauksesta tulikin ilmi, se on asteittain vääristynyt. Hän haluaa pahaa niille kissoille, jotka ovat kohdelleet väärin itseään heikompia, mutta tämä on ristiriidassa sen kanssa, ettei hän tunne armoa itseään heikompia kohtaan. Hän ei aja asian eduksi mitään, vaikka hänen mielensä muistuttaa häntä, että hän on toiminut oikein.
Yksi yleisimmistä lauseista varmasti häneltä olisikin, ettei hän itse olisi ainoa, joka on toiminut väärin, mutta kuka haluaisikaan sotkea käpälänsä häneen. Veritähteä useat pelkäävät, koska kissoille on pinttynyt selvä näkemys sodista, murhista ja kamppailuista, sekä Veritähden hullusta naurusta. Kukaan ei koskaan ajattele sitä, miksi hän olisi toiminut niin, vaan kaikki pitävät häntä hulluna.

Veritähti on varsin fantasiapohjainen hahmo, aloittaen ulkonäöstä, joka muistuttaa helvetinliekeistä saapunutta demonia. Hänellä on vahva yhteys Kaikuun, mutta myös Pimeyden metsään ja useimmat kuolleet esi-isät kammoksuvat häntä, koska eivät pysty tekemään hänelle vastarintaa. Veritähti ei koe tarvitsevansa kunnioittaa esi-isiä, vaikka hän hakee aina isänsä Arpitähden hyväksyntää ja kunnioitusta, mutta koskaan sitä saamatta. Hän vaeltaa unissaan kissojen unissa, mutta samalla hän saattaa eksyä Kaiun tai Pimeyden metsään. Hän on nukkuessaan eksynyt sielu, jota muut eivät kykene rajoittamaan. Hän ei kuitenkaan paljoa ole käyttänyt tätä ominaisuuttaan avuksi, koska ei halua sotkeutua muiden kissojen tylsään elämään, jos ei koe sitä itselleen hyödyllisiksi.
Veritähti on kuitenkin onnistunut luomaan Pimeyden metsän kissojen avulla kirouksen, joka tekee kissoista osittain elävä kuolleita, kun näiden sielut myydään Pimeyden metsään. Se osaa ehkä kertoa siitä, kuinka hullu yksi kissa osaa olla ja samalla kuinka manipuloiva, kun hän osaa lausua kaikille sellaisia sanoja, jotta kaikki näkevät tilaisuutensa tulleeksi. Suurin vaikuttava tekijä hänen sanoilleen on kuitenkin sen luoma ryhmäpaine.
Lahjakkaan puhujan taustalla on se, että hän osaa muotoilla asioita sellaisiksi, millaisina kissat haluavat tilanteen kuulla. Toisaalta sellaisina, ettei hänen omat ajatuksensa paljastu helposti. Veritähti ei ole kovinkaan ajattelevainen muita kohtaan, mutta vielä vähemmän hän harkitsee asioita tai niiden tekemistä. Pohjimmiltaan hän ei näe syytä, miksi hänen pitäisi esittää olevansa jotakin muuta, mitä on. Iän karttuessa hän on kuitenkin rauhallisempi persoona, eikä tee niin nopeita liikkeitä, toisaalta vallan saanti voi muuttaa sen kaavan toisenlaiseksi.

Päällikkönä kolli ei ole se hyvinvointia ajava johtohahmo, mutta hän osaa puhua siten, että asioista olisi monille hyötyä. Kuitenkin kaikki mitä hän lupaa, hän tulee toteuttamaan, ellei toiselle kissalle satu tapahtumaan jotakin sitä ennen. Soturina hän on kuitenkin täynnä voimaa, joka haluaa ajaa juuri klaaninsa asioita eteenpäin ja loistaa voimallaan, sekä uskollisuudellaan. Veritähteä olisi voinut kuvailla useaan kertaan sankariksi tai pelastajaksi soturina tai varapäällikkönä, mutta kunnianhimo saa kollin usein keskittymään vain suurimpiin asioihin. Mutta suuren kissan sisällä asuu kuitenkin pentu, joka on liian utelias ja seikkailunhaluinen, vaikka hän ei mielellään sotkeudukaan muiden elämään, hän ei koskaan osaa olla kysymättä miksi tai miksi ei.
Halutessaan hän osaa olla mitä tahansa; ystävällinen, mukava, kohtelias ja rakastava, oli hän sitten luopio, soturi tai päällikkö. Mutta sisimmässään hän on kylmettänyt sydämensä ja repinyt kasvoiltaan sen aidon hymyn, jonka vain yksi kissa voi tuoda takaisin hänen kasvoilleen.
Heikkona kohtana Veritähdellä oli muistinsa menetys, joka palasi hiljaisesti suuren sodan jälkeen takaisin. Toisena asiana on aikaisemmin mainittu pelko itseään kohtaan, ja ehkä on omituista, mutta hänen heikot hetkensä ovat ne, kun hän jää puhumaan jonkun kanssa ja he alkavat yhdessä muistella menneitä. Kylmä paholainen saattaa silloin muuttua nauravaksi pennuksi, mutta useinkaan sellaiset hetket eivät jatku kauaa. Veritähti osaa olla erittäin päättäväinen, pikkutarkan asenteensa ollessa lähes ongelmana siinä sivussa, koska hän ei voi luovuttaa minkään asian suhteen, ellei ole itse tyytyväinen lopputulokseen.
Vastuullista hänestä ei saa sitten tekemälläkään, koska hän on aina valmis ottamaan vastaan mahdottomimmankin sodan.
Veritähden olemus on usein peräisin hänen keskustelukumppaninsa asenteesta. Hän ei ole kaikkia kohtaan samanlainen, vaan hän antaa mielellään toisen avata keskustelun, päättäen sen sitten itse. Muiden kissojen asenteet ovat Veritähdelle herkkua, hän nauttii siitä, että oppii tulkitsemaan kissoja ja näiden tapaa ilmaista asioita. Hänen sisällään asuu kuitenkin se häirikkö nuorukainen, joka kaipaa aina tilaisuutta tiuskia sarkastisuuksia muille, mutta keskustelukumppanista hän usein lukee, millä tapaa hän asettelee sanansa. Ei siksi, ettei loukkaisi näitä, vaan siksi, että osoittaa näille jollakin tavalla parempi.
Vaikka kovinkaan moni ei Veritähteä menisi kutsumaan älykkääksi tai viisaaksi, hän on ainakin laskelmoiva. Hän osaa lukea muita, ja on nähnyt ikäänsä nähden elämää useiden satojen kuiden edestä, mahdollisesti jopa liikaakin, eikä siksi pode hetkeä, jossa olisi eksyksissä tai ensimmäistä kertaa.
Veritähti vihaa haasteita, mutta vaistoinkäymiset ovat hänestä mukavia sanaristikoita.

Kollin puhuessa, tämän kulmahampaat välkkyvät usein, koska ne ovat terävät ja pitkät, samalla kun matala ääni jatkaa lauseitaan toisen jälkeen. Ääni, jonka kolli omaa, on tasainen, bassomaisen matala, eikä korostunut. Hänen silmänsä kuitenkin vilkkuvat sinivalkeina, kun hän on kiinnostunut jostakin asiasta, ylipäätänsä positiiviset tunteet välittyvät nopeasti. Nauru on kylmähköä, joka saa kovapäisenkin kissan karvat pörhistymään, julmuuden täytteisestä kauhunlaulusta.

Kolli on puhdas punertavan sävyinen maine coon, jolla on teräväpäiset korvat, pitkä ruoskamainen ja tuuhea häntä. Hänen turkkinsa on pitkä, mutta hän on myös korkea kehon rakenteeltaan, ja hänellä on pitkät, sekä lihaksikkaat jalat.
Toistaiseksi roolipelissä suuret petoeläimet ja alfasusi ovat olleet kookkaampia kuin Veritähti.
Veritähden koko on (häntä poisluettuna) n. 2 metriä ja painoa on yli 150 kiloa. 
Kolli on kuitenkin ketterä suuresta kehostaan huolimatta. Hän ei kuitenkaan ole kaikkien nopein, mutta voittaisi varmasti useat juoksukilpailuissa pitkien askeliensa takia.
Kollin silmien ympäri kulkee tummat reunat, jotka saa ne näyttämään häijyiltä ja iän karttuessa, silmät haalistuvat kokoajan vain valkeimmiksi. Osittain se johtuu kirouksesta, osittain myös pentumaisten sinisten silmien sävyn katoamisesta.

Sodan jälkeen kollin turkki alkoi kylpeä arvista, jonka takia häntä on haastavempi tunnistaa. Myös kymmenen kuun jälkeen, hänen punertava turkkinsa, on alkanut tummua rusehtavanpunertavaksi, ja suurikokoisuus ei lopeta kasvuaan.
Siihen osa syynä ovat rodun geenit, mutta myös ihmisten käyttämät ruiskeet, kun hän joutui näiden sieppaamaksi laboratorioon.  Pitkä turkki piilottaa suurimman osan arvista, sekä tällä on usein verimaalauksia kasvoillaan ja kynnet vahvistettu petoeläinten kynsillä.
Arvet:
- Molempien silmien päällä kolme kappaletta, kuten hänen isoisällään Sielutähdelläkin. Arvet alkavat ajan kuluessa haalentua, mutta hän sai ne taistellessaan Jäätähteä vastaan sodassa.
- Kollin rintaa koristaa myös yksi pitkä pystysuora arpi, jonka ylitse menee poikittain toinen lyhyempi. Se on merkki kirouksesta. - Hänen molemmissa korvissa on lohkeamat, sekä hänen etutassuissaan on hyvin häilyväisiä lyhyitä ja pieniä arpia, nuoruudesta.
- Hänen vasenta poskeaan koristaa pitkä pysty arpi, jonka puolessa välissä menee kaksi poikittain kulkevaa arpea.
- Menetti vasemman sapelihampaansa taistelussa Hiirenpolkua vastaan, sekä sai kaksi arpea leukaansa. Nämä eivät parantuneet, sillä Hiirenpolun vahvistuksena oli Kuolon kissa, Puumatähti ja kuolleet kykenevät vahingoittamaan kirouksen saaneita.

  • Syntyi Synkkäklaaniin, päällikön Arpitähden ja tämän kumppanin Kotkansulan toiseksi nuorimmaiseksi pojaksi. Hänellä oli sisaruksia viisi, joista yksikään ei enää ole elossa.

  • Veritähden lapsuus koostui pilkkaamisesta, koska hän oli sisaruksiaan pienempi ja nämä ottivat hänet usein silmätikuksi, jonka syyksi laittoivat kaikki asiat. Veritähden isä kuitenkin näki pienessä pojassaan sankarin, joka voisi muuttaa vielä maailman suunnan, ja näyttää sisaruksilleen, kuinka suurta hänestä voisi tulla. Ironista.

  • Oppilasiässä kolli masentui pahasti, mutta hänen ikäisensä naaras, Korpinkyynel ja Puumatähti pitivät kollille usein seuraa. Suurin syy masentumiseen oli pikkuveljen Punatassun kuolema, kun mäyrä hyökkäsi sisarusten kimppuun metsästyspartiossa ja Veritähti jäi mäyrän hampaisiin, mutta Punatassu onnistui pelastamaan hänet. Tosin uhrautumalla itse.

  • Oppilasiässä kolli alkoi vaellella yksin, kootakseen omia ajatuksiaan takaisin. Hän tutustui silloin pienellä saarella asuviin kissoihin, kuten Yönkäärmeeseen ja tämän perheeseen. Nykyään tällä saarella asuu Myrkkyklaani, myöhemmin Veritähdelle ja Yönkäärmeelle syttyi kiivas kinastelu Korpinkyyneleestä, Verikynnen tulevasta kumppanista. Veritähti suuttui Yönkäärmeelle, onnistuen polttamaan koko saaren, jossa menehtyi useita kissoja, ja jossa puu kaatui Yönkäärmeen päälle, jolloin tämä menetti leukansa. Tulipalosta noussut savu kuitenkin levisi metsässä ja tavoitti nopeasti vastarannalla olevat kissat, joiden joukossa Arpitähti oli ja vaikka Veritähti yritti pelastaa isänsä savulta ja liekeiltä, tämä menehtyi Synkkäklaanin leiriaukiolle.

  • Kukaan ei kuitenkaan saanut tietää palon syytä, ja itseensä turhautunut, sekä pettynyt oppilas oli valmis päättämään oman elämänsä. Korpinkyynel kuitenkin sai muutettua Veritähden mielen, kun kertoi odottavansa kumppanilleen pentuja, jotka syntyisivät sitten, kun he olisivat jo sotureita. Veritähti sai siitä toivoa ja uskoa jatkaa elämäänsä.

  • Vähän ennen soturiksi nimeämistä, Veritähden sisaruksista Raivotähti lähti Korppivarjon kanssa Tuuliklaaniin. Korppivarjo oli Veritähdelle hyvä ystävä ja tuki henkilö, mutta samalla myös Puumatähti lähti seuraamaan näitä. Vain hetki eteenpäin ja myös Viiltotähti oli lähtenyt kulkemaan omia polkujaan kohti Jokiklaania, koska isä ei enää velvoittanut häntä jatkamaan Synkkäklaanissa seuraajanaan.

  • Veritähden kasvettua soturiksi, hän päätti myös itse lähteä Synkkäklaanista kumppaninsa Korpinkyyneleen kanssa. Hänen setänsä Tappajatähti oli Varjoklaanin päällikkönä ja Veritähti tiesi, kuinka paljon kissat vihaisivat Tappajantähteä. Kolli näki siellä tilaisuuden kohota arvoasteikoilla, kun Tappajantähden seuraaja oli menehtynyt ja kolli sai setäänsä tehtyä lähtemättömän vaikutuksen ja kohosi varapäälliköksi, vain hetken oltuaan Varjoklaanissa. Veritähden kumppanin synnytys alkoi lähestyä ja sen koittaessa Korpinkyynel menehtyi liialliseen verenhukkaan, mikä oli liian raskas pala purtavaksi Veritähdelle.

  • Kolli kajosi vihansa ja turhautumisensa pentuihinsa, etenkin ainoaan tyttäreeseensä, jonka yritti tappaa, jotka kuitenkin parantaja ja Veritähden emo onnistuivat viemään muualle. Veritähti jäi lopulta yksin, saaden itselleen hyvän ystävän rauhallisesta ja aidosti hyvästä soturista Kurjenlaulusta. Vaikka kaksikko olikin keskenään niin erilaisia, he olivat erottumaton parivaljakko. Tappajatähden kuitenkin tehdessä kerta toisensa jälkeen huonoja päätöksiä, Veritähti päätti murhata yön pimeydessä päällikön, kun tämä oli jo muutenkin vakavasti sairas. Jonka jälkeen Veritähden polku päällikkönä alkoi.

  • Nuori ja rohkea päällikkö omisti kaiken aikansa klaanilleen ja huolehti jokaisesta kuin Korpinkyyneleestä. Hän koki saavuttavansa kaiken sen, mitä hän oli halunnutkin, vaikka ei kovinkaan kunniakkaasti. Hän koki tehneensä sen kuitenkin oikeudenmukaisesti, koska kissat olivat vain mielissään Tappajatähden kuolemasta. Koska Veritähti oli kohonnut päälliköksi, hän tapasi kokoontumisessa mielellään uusia ja uusia kissoja, sekä vanhat ystävykset ja sisarukset olivat vallanneet metsän Veritähden tavoin. Sisarukset olivat kohonneet arvoasteikoille ja Veritähti päätyikin kerran keskustelemaan Puumatähden kanssa, Korpinkyyneleen isosiskon kanssa, joka avautui huolestaan, että menettäisi arvopaikkansa, jos joutuisi huolehtimaan hänen ja Viiltotähden pennuista.

  • Ennen kuin Veritähti oli ehtinyt ajatella enempää asiaa, hän lähti kävelylle Kurjenlaulun kanssa. Löytäen sattumalta järvestä kaksi pentua, jotka olivat lähes kylmettyneitä ja kuolleita. Veritähti päätti silloin kasvattaa pennut ominaan, mutta ei klaanikissoina. Hän nimeksi pennut siniharmaan naaraan Blueksi ja harmaavalkean kollin Jackiksi. Pennut hän vei kauemmas Varjoklaanista, kohti Synkkäklaanin tuttuja maisemia, kunnes hän haistoi vahvan kuolonhajun, nähden, kuinka Synkkäklaani oli kuihtunut kokonaan olemattomiin.

  • Veritähti kasvatti pennut kuin ominaan luolistoissa, joissa oli ennen ollut Synkkäklaanin kissojen koti. Joka yö hän vietti kahden pennun kanssa, joskus päiviäkin, palaten sitten takaisin klaaninsa pariin. Varjoklaanissa hän kuitenkin ymmärsi, että kaikki hakivat vain omaa etuaan, eikä kukaan ollut kiitollinen siitä, mitä muut tekivät heille. Asia sai Veritähden vain lähtemään useammin ja useammin pois klaanista, koska ei jaksanut tai halunnut nähdä itsensä kaltaisia kissoja, kun vaihtoehtoina olivat kaksi kiitollista pentua.

  • Myöhemmin Veritähti päätti noudattaa Puumatähden vinkkiä, että hän oli jättänyt neljä pentuaan kaatuneen puun alle suojaan, jotta kolli voisi hakea heidät sieltä. Klaanin luullessa, että jokin oli vienyt pennut. Veritähti tunkeutui Tuuliklaanin reviirille hakeakseen pennut, mutta joutuikin draaman keskelle, kun Viiltotähti, pentujen isä, ja Veritähden isoveli oli myös ilmestynyt paikalle. Pennut lähtivät kuitenkin Veritähden mukana, ja hän kasvatti lopulta Ruoskatähden, Punavirran, Punasilmän ja Valkeatähden Synkkäklaanin vanhoissa luolien suojassa, kuten Bluen ja Jackinkin.

  • Ajan kuluessa Veritähti hoiti sekä klaaniaan, että pentuja, joista oli muodostunut hänen pieni joukkonsa, joita hän koulutti. Kerran nuori soturi kuitenkin joutui kaksijalkojen ansaan, jonka seurauksena Varjoklaanin päällikkö napattiin. Veritähti joutui kaksijalkojen laboratorioon, jossa häntä kohdeltiin kuin koekaniinia, ajatuksena, että kokeiden tuloksia voidaan hyödyntää ihmisiin. Veritähti kärsiikin kokeiden jälkeen suurikasvuisuudesta, ja helposti adrenaliinipiikeistä, sekä aggressiivisuudesta.

  • Laboratoriosta kolli onnistui kuitenkin pakenemaan, vapauttaen sadottain muita kissoja mukanaan. Mukaan lukien hänen isosiskonsa Raivotähden pennut, Tuskatähden, Kuolonmarjan, Myrkkysydämen ja Tuhkasielun. Kolli auttoi loukkaantuneita, heikkoja ja haavoittuneita pentuja, ja vei nämä mukanaan muiden pentujen luokse. Kolli tarkkaili useita päiviä Varjoklaania, jossa vaikutti olevan paha kaaos Kurjenlaulun tassuissa, mutta palatessaan, Varjoklaanissa oltiin ylpeitä hänestä.

  • Ajan kuluessa Veritähden kasvattipennut kääntyivät häntä vastaan ja lähtivät kulkemaan omia polkujaan. Veritähti otti siitä itseensä, koska oli nähnyt paljon aikaa ja vaivaa pentujen hyvinvoinnin ja koulutuksen eteen, mutta tiesi, että kovankin paineen alla, pennut tulisivat kääntymään hänen puoleensa.

  • Myöhemmin Veritähti taisteli elämälleen katkerana lähes kaikkien kanssa, kirien suurta mainetta ja pelkoa metsässä. Kaikki kissat saivat hänet helposti raivostumaan, sekä kylvämään vihaa. Veritähti taisteli skitsofreniasta kärsivän Puumatähden kanssa, sekä hän surmasi isoveljensä Viiltotähden. Veritähti kuitenkin huomasi seuraavissa kokoontumisissa, että Tuuliklaanin uusi päällikkö, Sitrustähti oli kiinnostunut hänestä. Veritähti käytti tilanteen hyväkseen ja liittoutui Tuuliklaanin kanssa, saaden myös pentuja naaraan kanssa, mutta rakkaus oli kuitenkin yksipuoleista, naaraan puolelta.

  • Pentujen synnyttyä Sitrustähti toivoi Veritähden ottavan pennut tai liittyvän hänen kanssaan Tuuliklaaniin. Veritähti ei suostunut kuitenkaan kumpaakaan, ja myöhemmin hän kuuli, että Sitrustähti oli menehtynyt yllättäin. Muutama pennuista myöhemmin alkoi seurata Veritähteä, kun tämä kokosi omaa armeijaansa.

  • Keskittyen enemmän Varjoklaaniin, Veritähti löysi itselleen uuden kumppanin, Tuhkasydämen, jonka kanssa oli monia kymmeniä kuita. Kaksikon suhde oli välittävä, mutta usein Veritähden piti vakuutella kumppanilleen, ettei enää välittänyt Korpinkyyneleestä, vaikka asia ei oikeasti ollut niin.

  • Useiden hirmutöiden, enemmänkin joukkomurhan jälkeen, sisällissotien, kissojen tappamisen, kiduttamisen ja muun riehumisen jälkeen, kolli päätti nousta hallitsemaan metsää. Hän lähti Varjoklaanista, kerätäkseen ympärilleen armeijan, joka toimisi hänen pienenä ryhmänään, joka tulisi koputtelemaan ovelle, jos muut klaanit eivät olisi mielissään hänestä ja yhteistyöstä. Siinä samalla kolli kokosi uudelleen Synkkäklaanin, jonka toi metsään ja solmi Varjoklaanille ja Synkkäklaanille yhteistyösopimuksen, kuten ennen vanhaan Sielutähden aikana.

  • Kuut kuluivat, ja Veritähti päätti antaa Varjoklaanin päällikön arvonsa kumppaninsa veljelle, Haukkatähdelle. Hän kuitenkin itse alkoi nyt keskittyä Synkkäklaanin ylläpitoon ja huolehtimiseen, siinä sivussa kuin Varjoklaaniinkin. Japanista asti kuitenkin ui kissajoukko, jonka kärjessä ollut nuori soturi oli tullut haastamaan Veritähden, koska oli kuullut tästä niin paljon. Veritähti taisteli tämän kanssa, niin fyysisesti kuin sanallisestikin, ja Sudentähteen Veritähti teki vaikutuksen, voittamalla tämän. Mutta Veritähti vaikuttui nuoren voimasta ja taidoista, antaen tämän seuraajineen jäädä Synkkäklaaniin.

  • Myöhemmin Veritähti antoikin Synkkäklaanin Sudentähden kynsiin, ollen molempien klaanien ylivaltias, ylipäällikkö, kun Haukkatähti ja Sudentähti toimivat hänen oikeana ja vasempana tassuna klaaneissa. Siitä Veritähti aloitti vallan kaappauksensa koko metsässä, sortamalla klaanit ahtaalle. Kolli surmasi Jokiklaanin päällikön, Liekkitähden, liittäen Jokiklaanin valtansa alle, sekä Valkeatähden Tuuliklaanista, toimien samoin. Lopulta yksitellen ja kahden päällikkönsä ansiosta hän valtasi jokaisen klaanin, ja tullessaan Myrkkyklaanin päällikön, jääräpäisen Jäätähden puheille, kaksikko huomasikin että heidän välilleen muodostui suhde. Ei mikään kovinkaan terve tai viisas suhde, mutta pentuja he saivat, vaikka molemmat vihaavat nykyään toisiaan henkeen ja vereen.

  • Ajan saatossa Veritähti yritti luoda rauhaa metsään, yhdistämällä klaanit keskenään ja puuttumalla tilanteisiin ryhmänsä kanssa, jos ongelmia sattuisi. Hän oli kissa, joka nöyryytti muita ja laittoi nämä tanssimaan haluamassaan tahdissa. Kuitenkin Veritähti osasikin arvata, että kissat kääntyisivät häntä vastaan Jäätähden toimesta, josta puhkesi suuri sota.

  • Veritähti ei myönnä hävinneensä sitä, koska Jäätähti ja muut halusivat surmata hänet, mutta epäonnistuivat siinä. Veritähti, Sudentähti ja Haukkatähti paiskattiin lopulta jokeen vakavasti loukkaantuneina, jossa oli kova virtaus. Joesta kuitenkin joku onki heidät ylös, peitellen heidät lehtiin ja Sudentähden veli joukkonsa kanssa löysi heidät, vieden heidät kaksijalalle, joka hoiti heidät kuntoon.

  • Veritähteä koulutettiin metsästämään metsästäjien ja kissaryhmien kanssa, mutta hän huomasi hetki hetkeltä kaipaavansa aina vain enemmän metsään. Kuitenkin hän oli menettänyt muistinsa sodassa, kun jokeen lentäessään oli saanut kovia kolahduksia, hän ei kyennyt muistamaan miksi. Lähdettyään omille teilleen kaksijalkojen luota, taistelukenttien ja metsästysmaiden tienoilta, hän eksyi lähelle maatilaa, jossa tapasi tutun näköisen naaras kissan. Uusi aika oli koittanut ja edes mennyt Kuutähti oli saanut Tähtiklaanissa toisen mahdollisuuden elää. Veritähdelle entinen Tuuliklaanin päällikkö kertoi tarkemmin kuka hän olisi ja mistä hän tulisi, ja lopulta Veritähti päätti lähteä saattamaan naarasta Tuuliklaaniin. Ehkä osittain muistinmenetyksensä takia hän huomasi myös leimaantuneensa Kuuhun, ja haluaa auttaa tätä kaikilla mahdollisilla tavoilla.

  • Saapuessaan Tuuliklaaniin, kolli huomasi kettujen hyökänneen leiriin ja hän yritti häätää niitä yhtään epäilemättä. Vietettyään aikaansa Tuuliklaanissa, kouluttaen Puolinaamaa, lopulta hänen uniinsa ilmestyä Sielutähti, joka kannusti häntä lähtemään Tuuliklaanista, ettei hukkaisi enää aikaansa siellä. Kuurasielu oli tästä hyvin hämillään, koska ei muistanut Sielutähteä, mukaan lukien, että Kuukäpälän takia he olivat Tuuliklaaniin matkustaneet. Lopulta Kuurasielu lähti yhdessä Kuukäpälän ja Taskuruohon kanssa perustamaan Kuuklaania, jonka Kuurasielu nimesi Kuukäpälän, kumppaninsa mukaan.

  • Niin Kuurasielu huomasi olevansa taas päällikön tehtävissä, ja kuullessaan jälleen vanhan nimensä, hän päätti ottaa sen käyttöön. Veritähti oli palannut. Elämiään saadessaan hän sai elämän Karkauspolulta, jonka kanssa voi nähdä totuuden. Se auttaa häntä muistamaan kuka hän on ja miten hän tuntee muita kissoja, se ei kuitenkaan kerro aivan kaikkea, mutta eniten sellaisia asioita, joista Veritähti osaa yhdistää itsensä johonkin toiseen kissaan.

  • Myöhemmin kokoontumisen jälkeen tapasi Ruoskahännän Hallaklaanin rajalla, jonne Kaikuklaani ei kuitenkaan halunnut Veritähteä ja täten raskas puu yritti kaatua Veritähden päälle, mutta Ruoskahäntä ehti työntää Veritähden joutumasta puun alle, mutta Ruoskahännän takajalat halvaantuivat, kun ne jäivät puun alle. Päivänsilmä tuli pelastamaan Ruoskahännän, mutta Ruoskahäntä käski Veritähteä lähtemään.

  • Verikuun sodassa Veritähti sai kirouksestaan johtuvan kohtauksen, jonka takia ei hetkeen kyennyt taistelemaan, oksenteli vain verta ja haukkoi henkeään. Päivänsilmä ehti tällöin tulla Veritähden ja Sielutähden väliin, estäen Sielutähteä tappamasta Veritähteä, ja myöhemmin sodassa Veritähti suojeli Taskuruohon kanssa Päivänsilmää. Verikuun sodassa myös Veritähti lopulta kukisti Sielutähden, joutumalla itse Kuoloklaaniin, jossa havahdutti hereille Kuoloklaanin kissat ja saastutti lammen, josta pakeni itse takaisin. Fuuga purki Veritähden ikuisen elämän kirouksen, jonka takia Veritähti kuoli Sielutähden tappamana, mutta jotta Veritähti pääsi takaisin, Fuuga paransi tämän vammat, jonka takia ikuisen elämän kirous palautui.

  • Uusilla reviireillä Veritähdelle alkaa selvitä, että Kuoloklaani ja Pakkasnauru ovat ottaneet hänet kohteekseen tuhota, tai liittää joukkoonsa, sillä Pakkasnauru yksi kerrallaan napsii kuolleisiin Veritähden ainoat elossa olevat esikoispojat Sudenhampaan, Veriminkin ja Synkkätähden, jonka jälkeen Veritähti alkaa suojella Kuurasutta, ettei Pakkasnauru iske nuoren tyttärenkin kimppuun. Kuitenkin Veritähden seläntakana Myrkkysilmä, uusi parantaja on liittounut Pakkasnaurun kanssa, ja aiheuttaa Jäätähden ja Perhossinetin kuoleman, sekä Kuukäpälän kidnappauksen, jotta Veritähden on pakko lähteä Imperiumiin etsimään kumppaniaan.

  • Pakkastähden suunnitelmaan kuitenkin kuului liittoutuminen susien kanssa, jotka toinen usutti ensin hyökkäämään Synkkäputoukseen ja vasta myöhemmin Kuutiikerin kansaan. Veritähti oli sodan alun poissa, sillä hän oli etsimässä merkkejä Pakkastähden olinpaikasta, ja etenkin Kuukäpälän sijainnista. Kuitenkin hän löysi sen sijaan matkallaan Kaamoksen ja kuuli vuorilla susien ulvontaa, ollessaan niin lähellä entisiä Lumotunpolun maita. Palatessaan leiriin, sudet olivat jo aloittaneet hyökkäyksen, johon Veritähti liittyi huvittuneena siitä, että menneisyys toistaisi itseään, ja susienkielellä puhuva sapelihammas olikin hämmentävä vastus susille. Aiheutti sodassa vakavia vammoja Pistesille ja Achillekselle, alfan vakavasti loukkaannuttua, sudet vetäytyivät nopeasti pois Kuutiikerin reviiriltä. Monet Kuutiikerin kissat olivat kuitenkin ehtineet saada surmansa.

  • Seuraavassa kokoontumisessa Veritähti antoi viimeisen äänen myöntymyksen Naakkatähden toiveelle Salamavuoren kansan muuntumisesta heimoksi, mutta painotti sitä, etteivät nämä saisi enää kulkea Kuulammelle tai osallistua mihinkään kansojen perinteisiin, kuten parantajien tai kansojen kokoontumiseen. Kokoontumisen jälkeen Veritähti oli jälleen tarkkailemassa Saukkoluolaa, havaitsen Hopeapantterin, Mustakuuran ja Viillon matkaavan sisälle, tunnistamatta nuorukaisia kuitenkaan. Samaan aikaan voimakas salama iski Myrkkysuon saarelle, ja Veritähti lähellä ollessaan uteliaisuuttaan meni tarkistamaan tilanteen, kun kuuli Kielosydämen huudot. Veritähti myöhemmin Kielosydämen lähdettyä hakemaan leiristä apua kävi auttamassa Myrskyhallan ja Kaurishallan ruumiit kaatuneen puun alta, ja palavan puun oksia työnsi veteen tukahduttaakseen tulen, ettei menneisyys toistaisi itseään ja saari palaisi.

  • Osallistui mukaan Imperiumin tuhoamiseen, jossa auttoi profetiakissoja pääsemään omille hyökkäyspaikoilleen. Auttoi kissoja pakoon, sekä johdatti aiemmin omalla pakomatkallaan koko napatun Kuutiikerin takaisin kotiin, sekä löysi Kuukäpälän. Imperiumin tuhouduttua Veritähti otti kansaansa Kalmanveren ja Opaalikuiskauksen perheen, sekä Pakkassäteen, ja jättäytyi itse Kuutiikerin kenraaliksi, jolloin Mäyrätähdestä kohosi uusi päällikkö kansalle ja Kuurasudesta tämän varapäällikkö.

  • Toiseksi viimeisessä kokoontumisessaan viimeisenä äänenä myönsi Taivaanliekille oikeuden ryhtyä kansaksi. Ja pian kokoontumisen jälkeen Mäyrätähti lähti Kuutiikeristä, ja Kuurasusi kohosi uudeksi päälliköksi kansalle, jolloin Veritähti kannusti Pakkassädettä pyrkimään Kuurasuden varapäälliköksi, tietysti taka-ajatuksien kanssa.

  • Kuuratähden ja Veritähden jouduttua erimielisyyksiin, Kuuratähti päätti karkoittaa isänsä Kuutiikeristä. Veritähti lähti ylpeästi seuraajiensa kanssa, mutta tiesi enemmistön seuraajistaan jäävän kansaan ja tietävänsä voivansa tukeutua, sekä luottaa tulevaisuudessa seuraajiinsa Kuutiikerissä. Kuutiikeri yhdistyi pian karkoituksen jälkeen Imperiumin kissojen kanssa, kun taas Veritähti matkasi Synkkävarjoon tukemaan Havutähteä ja muita aiempia liittolaisiaan, kun kaksijalat olivat kaapanneet Surutähden. Havutähden lähdettyä etsimään Surutähteä, tämä joutui myös kaksijalkojen nappaamaksi, jonka seurauksena Veritähti kohosi kansan uudeksi päälliköksi, sillä Surutähdellä oli elämä vain Veritähden antama kirous ja Havutähti ei ollut ehtinyt hakea omia elämiään Kuulammelta.

  • Veritähti johti pian kissat sotaan Kuutiikeriä vastaan, jonka sodan he voittivat. Veritähti uskoi kukistaneensa ja tappaneensa Kuuratähden, muttei ole tietoinen siitä, että toinen selvisi seuraajiensa ansiosta vammoistaan ja pudotuksesta kalliolta, ja elelee nyt Taivaanliekkien kansassa. Synkkävarjo on nyt kasvattanut reviirinsä Hallavarjon, Synkkäputouksen ja Kuutiikerin rajoille, ja he kulkevat Synkkävarjon nimellä. Synkkävarjon ollessa metsän isoin kansa tällä hetkellä.

  • Voittoisan sodan jälkeen seuraavassa kokoontumisessa Myrskyvaahtera kertoi leirin olevan hautautunut lumen alle jonka seurauksena Veritähti tarjoutui auttamaan lumen raivaamisessa kansansa kanssa, sekä antamaan väliaikaisen leposijan Hallavarjon entiseltä reviiriltä Myrskyvaahteran kissojen käytettäväksi. Mutta vaihtokaupaksi Synkkävarjo tarvitsi Myrskyvaahteran Hiirenpolulta koulutusta heidän uudelle parantajaoppilaalleen, sillä heidän parantajansa oli menehtynyt ennen kuin oli ehtinyt aloittaa uuden oppilaansa kouluttamista. Hiirenpolku ja Myrskyvaahtera hyväksyivät tarjouksen.

  • Veritähti päätti kuitenkin hyvinkin pian toisin ja antoi seuraajistaan Jaguaarinraivolle, Marraskauhulle, Surmavarjolle, Pakkassäteelle ja Valkeaverelle ikuisen elämän kirouksen ja lähetti nämä kissat hyökkäämään Hallavarjon vanhalle reviirille, Myrskyvaahteran kissojen kimppuun. Samoihin aikoihin Korppisydän petti Veritähden ja pakeni kansasta varoittamaan Myrskyvaahteraa. Veritähti kohtasi Korppisydämen tämän paluumatkalla Myrskyvaahterasta ja kehotti tätä etsimään vastauksia seuraavalle kodilleen Usvajoesta, jossa oli juuri käyty sota Taivaanliekkiä kohtaan. Veritähti kykeni haistamaan veren ja kuoleman sen matkan päähän. Korppisydän löysi Usvajoesta elossa olevan, mutta pahasti vahingoittuneen Leopardinkukan, vei tämän Taivaanliekkiin ja aloitti uuden elämänsä siellä. Veritähti puolestaan liittyi muiden ryhmänsä jäsenten kanssa sotaan Myrskyvaahteraa vastaan, jossa moni Myrskyvaahteran kissa sai surmansa. Hiirenpolku onnistui repimään Veritähdeltä toisen kulmahampaan irti Puumatähden avustuksella.



• Perhe:
Isoisoäiti: Gaia
Isovanhemmat: Yölintu & Sielutähti
Vanhemmat: Kotkansulka & Arpitähti
Setä: Tappajantähti
Täti: Karhunlehti
Kumppanit: Korpinkyynel, Kirjoturkki, Pakkassydän, Raitahäntä, Sitruskukka, Tuhkasydän, Jäätähti, Kuukäpälä
Sisarukset: Raivotähti, Näätämarja, Punatassu, Viiltotähti, Sumuhammas
Pennut:
Korpinkyyneleen kanssa: Itachi, Ciel, Sirius, Synkkätähti, Verikyynel
Sitruskukan kanssa: Ristiarpi, Tuonelanpolku, Sudenkatse, Tiikeriliekki, Tiikerisielu, Savutiikeri, Sudenulvonta, Yötassu, Arpisydän, Villitähti
Jäätähden kanssa: Pakkasnauru, Viiltokynsi, Myrskynraivo, Sivalluksenkynsi, Aallonusva, Lupauksentassu, Lumisusi
Tuhkasydämen kanssa: Lumituhka, Sieluveri, Karhunkynsi, Mustekyynel, Korpinsulka, Kuolonroihu, Varjotassu
Kuukäpälän kanssa: Kuurasusi

Ottolapset: Jack, Blue, Valkeatähti, Ruoskatähti, Punavirta, Punasilmä, Tuskatähti, Kuolonmarja, Myrkkysydän, Tuhkasielu
Lastenlapset: Pimeydenvarjo, Aamunkajo, Varjojenpolku, Pelkomieli, Myrskyhenki, Kaislaviima, Ikiroihu, Jääsielu, Camille,  Routavarjo, Närhihalla, Salamatuska, Hämäräsiipi, Yömyrsky, Veriliekki, Puumasydän, Lieskapentu, Kirouksenveri,  Fuuga, Rara, Luna, Raigel, Kostosydän, Vihakatse, Hiutaleenhäntä, Huuresydän, Hiekkapyörre, Tiikerinkuiskaus, Jäänpuro, Tulenvirta, Viekastähti, Sinisydän, Vaahteratuuli, Savuruusu, Tuulisydän, Sudenlaulu, Hopeakuu, Kuunsirpale, Aurinkoroihu, Ohranäätä, Hiutaleputous, Lumipentu, Yöpentu, Rikkotähti, Iltahämärä, Sange, Mustakuura, Pakkassäde, Kärsimyksenkuu, Yönkyynel, Murattiputous, Verisusi, Tammikynsi, Raesade, Kirjosulka, Sudenvarjo, Aallonsydän

Lastenlastenlapset: Valkeakäärme, Kyytanssi, Oravanmarja, Hämäränlumo, Hohderoihu, Saukkojuova, Kivijalka, Sarastuksenlilja, Hiljaisuususko, Sysinaamio, Tähtimötaivas, Ruusuloiste,  Sange, Jadehämärä, Lukkikynsi, Seittikynsi, Murhetaivas, Liekkipuro, Hallahenkäys, Sinimyrsky, Aavesusi,  Hehkutonkukkanen, Surupilvi, Tilhiraita, Ruskaroihu, Risasydän, Hallamyrsky, Haamuenkeli, Pilvikasvo, Ratamokyy, Vatukkamyrsky, Ahvenjuova, Saniaismeri, Aavikkonäätä, Punatiikeri, Unipuro, Haapasulka, Risami, Eedensielu, Hohdonkaiku, Täplätuuli, Salaisuudenpolku, Puolinaama, Nokijuova, Mustaruusu, Savukuu, Usvapolku, Aaveroihu, Kiurunlaulu, Jake, Mutakäpälä, Mäntymarja, Kultapiiskunvarsi, Minttupilvi

Lastenlastenlastenlapset: Joutsenkuiskaus, Hunajasydän, Pronssililja, Aamupisara, Hohdekettu, Liekkililja, Valkeaveri, Kalmanveri, Varjojenvale, Seittiharha, Käärmemyrsky, Hämähäkkikynsi, Kajonaamio, Elohopea, Havuhalla,
Syystähti, Ukkosmyrsky,  Jadehämärä, Epävarjo, Susirouta, Pilvenlumo, Ulpukkameri, Rubiinileijona, Vehnäsiili, Kirpeälohtu, Nevaleijona, Ratamovarjo, Helmenapila, Hiekkapuro, Hallauni, Karmanvirne, Tuskatiikeri, Rosmariinitomu, Lasipilvi, Tuulenkapina, Tomusielu, Revontulikukka, Kaikulaulu, Minkkinaamio, Ilveskynsi, Hurttahammas, Jäähärmä, Hiutalenuppu

Lastenlastenlastenlastenlapset: Riitasointu, Huuhkajakynsi, Vääräsydän, Lakkapantteri, Siniperho, Routanauru, Jaguaarinraivo, Saarnihalla, Marraskauhu, Kilpikonnakasvo, Tulilaulu, Helmennaali, Keskiyönkajahdus,  Hiutalepentu, Lasipentu, Terätiikeri, Simpukkapuro, Tuhatapila, Yötönkatse, Hohdonhämärä, Sydäntuuli, Punavaahtera, Mandariinisilmä, Sarastuksenaamu, Karhunlupaus, Pähkinäaarre, Synkkäveri

Lastenlastenlastenlastenlastenlapset: Siilensuru, Sademetsäkauris, Esikkopuro, Tammihaukka, Keskipäivänperho, Kuunsade, Mandariinimeri, Puuskametsä, Sysipilvi,
 



Sisarusten lapset:
(Raivokynsi) Varjokuiske, Korppiarpi, Varissilmä, Demon, Liekkitähti, Verentähti, Salama, Sebastian, Liekkimarja, Myrkkysydän, Tuhkasielu, Kuolonmarja, Tuskatähti, Kohtalonkuiskaus, Joutsenyö, Virtauksenyö
(Viiltotähti) Valkeatähti, Punavirta, Ruoskatähti, Punasilmä
(Näätämarja) Tammipolku, Poltesydän
(Sumuhammas) Mäntysydän, Minkkihalla, Lumikkomarja, Vaahterapolku

Sisarusten lastenlapset: Mustesydän, Pimeydenvalhe, Salaisuudenarpi, Kärsimyksenveri, Täpläturkki, Sudensilmä, Usvahalla, Leijonanvarjo, Tuulisydän, Savuruusu, Tarutaivas, Päivätuuli, Huurrehaamu, Kipinäntuska, Ohdakekynsi, Okavarjo, Aaltokaste, Ruutimeri, Aamupääsky, Huomentuuli, Eedenkatse, Haukkasydän, Surusiipi, Kuolemanviiltäjä, Tuskasielu, Kuolonliekki, Karkauspolku, Yöntassu, Mustatassu, Kuolontassu, Surukyynel, Tulikuu, Tuskaveri, Ruskatuli, Hopeahäntä, Sielulaulu, Pääskyliito, Nokitassu, Kauristanssi, Valkeatassu, Vasatassu, Auringonsirpale, Punaruoska, Valkealumme, Yöntähti, Jäätähti, Valkearaita, Varpustähti, Tuhkavirta, Vihakatse, Kostosydän, Hallasävel, Kastanjaturkki, Mutakatse, Sulkatassu, Kohtalontassu, Tuulipentu, Uhrilahja, Kotkantähti, Sumukynsi, Kaurishalla, Kuurametsä, Katajankaiku, Hopealeijona, Kivikuura, Tiikerinsurma, Lumimyrsky, Valosydän, Routasielu

Sisarusten lastenlastenlapset: Leopardikynsi, Raitahäntä, Lieskapentu, Veriliekki, Puumasydän, Kultaleijona, Sirpalehalla, Harmaasydän, Usvapolku, Hymyraadelma, Oravanloikka, Usvaputous, Fasaanisulka,  Ukkosyö, Risami, Valheenkuiskaus, Varjosielu, Mustepentu, Kirjopentu, Tulisielu, Tuhkavarjo, Kuupentu, Hämäräsiipi, Yömyrsky, Okatähti, Aavetassu, Ratamotassu, Enkelitassu, Pakkasnauru, Myrskynraivo, Lumisusi, Lupauksentassu, Aallonsielu, Viiltokynsi, Ratamokyy, Vatukkamyrsky, Pilvikasvo, Risasydän, Hallamyrsky, Haamuenkeli, Sudenvarjo, Saukkojuova, Aallonsydän, Naakkaleijona, Orkideahämy, Kaaosharha, Vaahterakimalle, Kielosydän, Sadevirta, Mustikkamyrsky, Tuulikuiskaus, Vuorentuiske, Sirusydän, Kidekatse, Vuoripentu, Harmaahalla, Sinihalla

Lastenlastenlastenlapset: Alppiaskel, Savusydän, Taivaankuiske, Sumutassu, Rikkotassu, Pronssilintu, Hiekkahautaus, Huomenkuiske, Sinimyrsky, Aavesusi, Murhetaivas, Hallahenkäys, Liekkipuro,  Risatammi, Aallonsydän, Kirjosulka, Sudenvarjo, Kirsikkalampi, Hallatuli, Verisusi, Tammikynsi, Murattiputous, Yökyynel, Raesade, Iltahämärä, Rikkorouta, Sange, Kärsimyksenkuu, Pakkassäde, Mustakuura, Paahdekobra, Sumuhalla, Belladonnaviilto, Kuutamokajo, Ulpukkameri, Rubiinileijona, Vehnäsiili, Pilvenlumo,  Jadehämärä

Lastenlastenlastenlastenlapset: Kajonaamio, Syyssusi, Ukkosmyrsky, Elohopea, Havuhalla, Riitasointu,

  • Veritähti on nimensä saanut turkistaan, joka on verenpunainen. Hänen vanhempansa halusivat antaa kitukasvuiselle pojalleen nimen, joka herättäisi enemmän pelkoa kuin sääliä. Veritähti oli pentuna selvästi sisaruksistaan heikoin ja pienin.

  • Veritähti on narsisti, joka uskoo olevansa Tähdettömän maan ja Tähtiklaaninkin yläpuolella. Jolla olisi jonkinlainen oikeus, voima ja kyky kontrolloida muita; määrätä heidän elämistään, valinnoistaan ja tulevaisuudestaan, mutta myös päättää ne yhtä nopeasti.

  • Hän on valmis tekemään mitä tahansa lupauksiensa eteen, hänelle lupaukset ovat arvokkainta elämässä.

  • Veritähden menneisyydessä häneen on laitettu ihmisten kehittelemän geenimutaatio, jonka pitäisi säilyttää fyysinen voimakkuus, kasvattaen kehon kokoa kuiden kuluessa sen mukaan, miten adrenaliini vaikuttaa hermoimpulssien kulkuun. Veritähden koko on (häntä poisluettuna) n. 2 metriä ja painoa on yli 150 kiloa. 

  • Ei tule ikinä ymmärtämään, että kirous pitää hänen ulkomuotonsa nuorena, mutta sielun vanhenevan, joka saa hänetkin lopulta väsymään, vaikka keho kulkee loputonta matkaa eteenpäin.

  • Kykenee puhumaan muiden eläinten kanssa, koska on syönyt kieliapilan.

  • Entiset elämät:
    Ylpeys - Mutaturkki
    Kunnianhimo - Hämäräsydän
    Kirouksen seuraukset - Puumatähti
    Kostonhimo - Punamyrsky
    Oikeudenmukaisuus - Hiiliturkki
    Armo - Varjokäpälä 
    Kestävyys - Sielutähti
    Katkeruus - Ruutiturkki
    Ja Sielutähden Kuolemattomuuden kirous, joka on elämistä vielä jäljellä.

bottom of page