//Heli/m

Pisaratassu venytteli oppilaiden pedissään vielä hyvin väsyneenä. Lehtohalla oli pitänyt hänelle edellisenä päivänä pitkän, sekä kieltämättä myös raskaan koulutuksen. He olivat kiertäneet rajoja läpi, kuunnelleet ympäristöä, haistelleet ja opetelleet merkitsemään reviiriä. Nuoren kissan tassunpohjia särki vieläkin ja hän oli nukkunut aivan liian pitkään. Naaras pölähti äkkiä ylös pedistään ja ulos pesästä, huomasikin Lehtohallan olevan juttelemassa Valkohallan kanssa ja aterioimassa kaikessa rauhassa.
''Heräsithän sinä'', Lummetassu naukaisi sisarelleen, kantaen suussaan kahta hiirtä ja laskien toisen sisarensa eteen. Kieltämättä Pisaratassun vatsaa jo kouraisikin nälkä. ''Rikkotähti on antanut Aamuntassulle ohjeistukseksi järjestää meidän harjoitustuokiomme tänään, se on kuulemma Aamuntassun loppuarviointi'', Lummetassu kertoi, sillä Pisaratassun kasvoilta varmasti paistoi hämmennys, kun Lehtohalla ei ollut häntä vieläkään tullut puhuttelemaan.
Se kuulosti mielenkiintoiselta, mutta Pisaratassun katsoessa Aamuntassua, nuorukainen näytti sen verran pelottavalta, että Pisaratassua alkoi innostuksen sijasta enemmän hermostuttamaan. Se olisi varmaan myös vaikea tehtävä, vaikka pian Aamuntassu olisikin jo soturi ja alkaisi kouluttaa omaa oppilastaan.
''Minusta tuntuu, että Rikkotähti suosii omaa oppilastaan'', Lummetassu nyrpisti nenäänsä.
''Eikö kaikki mestarit aina suosi omaa oppilastaan?'', Pisaratassu hymyili sisarelleen, joka pyöritteli silmiään tuhahtaen. Pian kaksikon luokse hyppelehti Hunajapentu uteliaana, tästä tulisi pian myös oppilas ja Pisaratassu saisi jakaa pesän hyvän ystävänsä kanssa. Naaras tervehtikin nuorempaa kollia lempeästi silmiään räpsäyttämällä, Hunajapennun puskiessa lempeästi Pisaratassun poskea ja istuutuessa jakamaan tämän kanssa hiiren.
''Kuulin Aamuntassun loppuarvioinnista, jännittääkö teitä?'', Hunajapentu kysyi uteliaana vanhemmilta oppilailta. Pisaratassu hivenen nolostuneena nyökkäsi, mutta Lummetassu ei pitänyt vähänkään vieraampien kanssa juttelusta. Tämä tuntui menevän jonkinlaiseen varovaiseen kuoreen heti, vaikka normaalisti oli todella älykäs ja sisarustensa seurassa puhelias. Lummetassu kohautti vaisusti lapojaan.
''Aamuntassu on selvästi suosiossa'', kuului pian hapan sävy, kun soturienpesästä asteli ulos Närhenloimu, joka oli kuunnellut oppilaita. ''Tai sitten hänen taitonsa ei riitä kenenkään muun kuin vielä pienempien kissojen liiskaamiseen. Kurja juttu teille, että saatte surkeaa opetusta heikolta kissalta, puhumattakaan kun olette ihan polkunne alussa'', Närhenloimu puhui, Pisaratassun luimistaessaan korviaan nyt enemmän huolestuneena.
Lummetassu siristi kiukkuisesti silmiään Närhenloimulle, muttei uskaltanut sanoa mitään takaisin.
''Oletko sitten itse parempi?'', Hunajapentu naukaisi huvittuneena ja kohosi jaloilleen.
''Varmasti kouluttaisin teistä kaikista kolmesta voimakkaita ja vahvoja sotureita tälle kansalle. Uskon teidän kykyihinne paljon enemmän kuin Aamuntassu voisi uskoa, puhumattakaan osaisi teitä opettaa'', Närhenloimu hymyili ylimielisesti, mutta Pisaratassu uskalsi hivenen kohottaa katsettaan toiseen. Tarkoittiko Närhenloimu oikeasti, että tämä uskoisi Pisaratassunkin kykyihin tulla suureksi ja vahvaksi soturiksi?
''Aamuntassu on sentään heimon päällikön poika, eiköhän Rikkotähti ole hänelle opettanut paljon, ja nämä neidit saavat hyvät opit häneltä'', Hunajatassu hymyili kohteliaasti.
''Minussa virtaa sentään Salamaklaanin päälliköiden veri! Olen kulkenut näillä poluilla ja vuorilla jo kauan ennen Rikkotähteä'', Närhenloimu sai nopeasti itsensä näyttämään vakuuttavammalta soturilta, Pisaratassun varovasti hymyillessä kollille.
''Olet varmasti todella taitava soturi'', Pisaratassu varovasti naukaisi, Närhenloimun iskiessä hänelle silmäänsä ja hymyillen hämmästyttävän viehättävästi, ennen kuin kolli poistui partioon. Pisaratassun kasvoille hetkeksi kohosi hämmentynyt puna, Hunajapennun kulmiaan kurtistellessa.

Rikkotähden palattua takaisin leiriin Aamuntassun kanssa, hän oli aistinut jonkin muuttuneen. Johtaja toivoi, että se jokin olisi toisen tulevaisuutta tukeva, josta nuorukainen olisi nyt vain jännittynyt. Hämmentävän paljon toisen ulkonäkö ja olemus alkoi muistuttaa Iltatähteä. Hiljainen, varjoissa oleva ja salakavala. Rikkotähti kuitenkin uskoi kasvattavansa toisen hyvin, tästä jonakin päivänä tulisi vielä hyvä johtaja heimolle. Kevyt hymy kohosi kollin kasvoille, kun hän katseli toista, kun he astuivat takaisin sisälle leiriin.
Kansaan saavuttuaan Sitrusvarjo oli juuri synnyttänyt, Leijonalilja oli ilmoittautunut halukkaaksi apulaisparantajaksi Koitomulle, ja Aallonsydän venytteli aukiolla, ollen yön yli vahdissa. Naaras räpäytti silmiään tervehdykseksi (?).
"Käy lepäämässä ja syömässä, sen jälkeen on sinun loppuarviointisi", Rikkotähti kääntyi vielä Aamuntassun puoleen, ylpeyden näkyessä vanhemman kollin leuan asennosta.
"Loppuarvioinnissasi haluan sinun pitävän yhden harjoittelutuokion oppilaille, saat opettaa heille taitojasi ja jakaa tietoasi. Tulet jonakin päivänä olemaan johtajana, ja silloin sinun on osattava vaikuttaa muihin, sekä ohjeistaa heitä. Jaa taistelua ja metsästystä koskevat parhaat liikkeesi ja esittele se heille, sekä harjoituta heitä", Rikkotähti naukui ja nyökkäsi sitten sen merkiksi, että nuorukainen voisi poistua syömään ja lepäämään.
Rikkotähti lähti lähestymään sillä aikaa kohti Aallonsydäntä, naaraan pestessä unisia kasvojaan (?).
" Huomenta Aallonsydän", Rikkotähti tervehti kevyellä nyökkäyksellä. "Aamuntassun loppuarviointi koostuu harjoitustuokion pitämisestä, ja haluaisin hänen pitävän harjoituksen Lummetassulle, Pisaratassulle ja Tyrskytassulle. Sopiiko se sinulle?", kolli heilautti korviaan, ja istuutui toista vastapäätä.