top of page
Basilikakettu

Basilikakettu

Nimi: Basilikapentu, Basilikatassu, Basilikakettu

Ikä: 14 kuuta

Klaani: Meriklaani

Sukupuoli: Naaras

Arvo: Parantaja

Haave: Löytää salaisuus omiin kokemuksiinsa Kaiun ja Kuolon kanssa

Luotu: 2024

Theme song: Weight of the World - Keiichi Okabe

Pelaaja: Heli

Maine: Tunnollinen & Rohkea

Mestari: Siilensuru

Oppilaat:

Ystävät: Siilensuru, Liekkimyrsky, Unikukka, Pilvihalla, Seittisusi, Sumuleijona

Viholliset:

Käytetyt tuotteet:

Sukulais-suhteet:

Vanhemmat: Taimiorava & Metsänärhi
Kasvattivanhemmat: Liekkivarjo & Tomusielu
Sisaruspuolet: Pilvihalla, Unikukka, Seittisusi ja Sumuleijona

​Isovanhemmat isä: Raadelmatähti & Punatiikeri
Isovanhemmat emo: Kaarnaturkki & Häntäaalto
Tädit: Jasmiinihaukka, Riitasointu, Unikkojuova
Setä: Ilvesharha
Eno: Sudenlilja

Perustaidot:

Kestävyys: ★ ★ ★ ✰ ✰

Nopeus: ★ ★ ★ ✰ ✰

Karisma: ★ ★ ✰ ✰ ✰

Kiipeily: ★ ★ ✰ ✰ ✰

Tasapaino: ★ ★ ★ ✰ ✰

Uiminen: ★ ★ ✰ ✰

Voimakkuus: ★ ✰ ✰ ✰ ✰

Soturin taidot: 

Jäljittäminen: ★ ★ ✰ ✰ ✰

Opettaminen: ★ ★ ✰ ✰ ✰

Partioiminen: ★ ✰ ✰ ✰ ✰

Puolustus: ★ ★ ★ ✰ ✰

Saalistaminen: ★ ✰ ✰ ✰ ✰

Taistelutaidot:  ★ ★ ✰ ✰ ✰

Muut taidot:

Johtaminen: ✰ ✰ ✰ ✰ ✰

Parantaminen: ★ ★ ★ ★ ✰

Yrttitieto: ★ ★ ★ ★ ★

Basilikakettu on luonteeltaan hyvin tunnollinen nuori neiti. Hänellä riittää pentuna etenkin energiaa tutkia ja ihmetellä, ja soturi-ikää saavuttaessa ihmettely muuttuu uteliaisuudeksi, sekä lopulta vastuuntunnoksi. Nuori neiti on hyvin ystävällinen kaikille ja nauttii läheisistään huolehtimisesta. Se tulee häneltä luonnostaan, ja vastuuntuntoinen nuori neiti tuntee olevansa vastuussa sisaristaan, vaikkei vanhin olekaan. Rohkeus tulee hänelle luonnostaan lisänä tunnollisuuden rinnalle. Hän rohkeasti pistää päänsä eteen niin uteliaisuuden kynsissä kuin myös uhkarohkeuden mukaan. Hän tuntee olevansa rohkeampi, suurempi ja vahvempi kuin ehkä oikeasti onkaan, ja voi joutua pienten naarmujen ruhtelemaksi seikkailuillaan. Vahinkoa tai ongelmia hän ei etsi, mutta saattaa joutua ryhmäpaineen alaiseksi tai keksiä jonkun "fiksun" tehtävän itselleen, jossa sattuukin pahasti.


Basilikakettu uskoo olevansa osa isoa perhettä sisariensa kanssa, vaikka jokainen heistä näyttää erilaiselta toisiin verrattuna. Hän kuitenkin rakastaa näitä suuresti, aivan kuin biologista perhettä olisivat. Tietämättömänä pidetystä salaisuudesta naaras tahtoo suojella omiaan, on uskollinen kansaansa kohtaan ja parantajan tehtävän ottaessaan vastaan hän kokee varsin suurta iloa, onnea sekä mahdollisuuden tuntua käpälissään. Voimaa, jolla auttaa omiaan ja tuntea vielä esi-isien suojelun erilaisella tavalla. Vaikka Basilikakettu uskoo hyvään, tahtoo auttaa ja toivoo saavansa Kaiun siunauksen, vaikka hänen unensa ovat pienestä pennusta saakka synkkiä sekä kalman kajun täyttämiä. Hän ei ymmärrä tätä, ja tulee avaamaan huolensa mestarilleen, saaden lopulta tietää taustastaan kansan varajohtajalta. Basilikakettu vain tahtoo hyvää, uskoo parempaan huomiseen ja kissojen sydämen oikeaan hyvyyteen. Hän ei kykene pahaan, vaikka Kuolo ohjaisikin hänen tassujaan. Basilikakettu toivoo voivansa osoittautui hyväksi parantajaksi kansalleen, ja saada nähdä Usvajoen kukoistavan rohkeana sekä kauniina.

Basilikakettu on kooltaan keskikokoisen ja pienen väliltä. Hänen turkkinsa ei ole kovin paksua, vaikka normaalia hieman pidempää. Pohjaväriltään hän on valkea karvainen, jonka päällä kulkee oransseja raitoja. Raidat ovat ohuita ja kulkevat epäsäännöllisesti pitkin hänen koko turkkiaan. Oranssien raitojen kera naaraan käpälät ovat väriltään ruskeat, kukin käpälä oranssia tummempi, vain sukkaan asti ylettyvä väritys, joka vaihtuu hiljakseen valkeaan. Häntä hänellä on ruoskamainen, tuuheahkolla karvoituksella.
Basilikaketun kasvot ovat kauniit piirteiltään, tasapainoiset korvat ja silmät, pyöreä vaaleanpunainen nenänpää. Hänen viiksensä ovat harmahtavat, ja hyvinkin pitkät.  Silmäpari hänellä on emoltaan Taimioravalta perityt kauniin vihreät silmät, väri joka eroaa jokaisesta muusta pennusta. Mutta hän itse pitää silmiensä katselusta lammikon pinnasta.

Basilikakettu syntyi ennenaikaisesti Taimioravalle kesken Usvajoen sekä Taivaanliekin sodan, Usvajoen leirissä. Hänen oli määrä kasvaa entisen parantajan ja kahden muun sisaren kanssa, mutta ennen aikainen synnytys tappoi emon, eivätkä kaksi muuta sisarta selvinneet hengissä. Basilikakettu annettiin Liekkivarjon sekä Tomusielun huostaan, kun naaras oli itsekin saamassa juuri pentunsa. Tuulentähti päätti, että Taimioravan salaisuus pidetään vain läsnäolleiden tietona, ja Tomusielulle sekä Liekkivarjolle kerrotaan pennun löytyneen taistelun jälkeen, ja perhettä pyydetään pitämään hänestä huolta.

Basilikakettu kasvoi ensin tavallisesti sisarpuolien kanssa, ollen kuitenkin hieman etäämmällä aina sisaristaan. He tulivat toimeen ja saivat leikkiä, mutta Basilikakettu ajautui aina lopulta erilleen, joko Siilensurun tuijotuksen takia tai muuten vain leirissä tapahtuneiden asioiden tai kissojen seurauksena. Basilikakettu ei kuitenkaan tunne tästä omituisuutta, vaan lähinnä siitä, minkälaisia hahmoja hän näkee leirissä. Tuo näkee välillä eri maailmojen välillä kulkevan emonsa haamuna ympärillään, välillä hereillä ollessa ja välillä nukkuessa. Naaraalla on erilainen yhteys Kuoloon sekä Kaikuun emonsa takia, muttei tietenkään ymmärrä tätä vasta nuorena pentuna. 

Siilensuru lopulta saa Basilikatassusta oppilaansa ennen sotaa, kun Liekkivarjo kertoo Tuulentähdelle omien pentujensa olevansa valmiit soturikoulutukseen, samoin vihjaten Basilikatassun olevan hyvä oppilas Siilensurulle. Tuulentähti on asiasta samaa mieltä ja nimittää naaraan Siilensurun uudeksi oppilaaksi. Basilikatassu oppii parantamisen taidot yllättävän ripeästi, tunnistaen hajut sekä lehdet ja ymmärtäen niiden erilaiset käyttötarkoitukset. Naaraan koulutus on aika ripeää valmistautuen uuteen sotaan, mutta paljon asiaa on kuitenkin jäänyt opettamatta. Sota kun saapuu kansojen ylle Basilikatassu lähtee Siilensurun kanssa tantereelle, aikeinaan liittyä yhteen muiden parantajien kanssa ja ylläpitää pientä aukiota, jossa parantaa hankalasti haavoittuneita. Matkallaan tänne, Siilensuru törmää Marraskauhuun, joka tuntuu olevan hyökkäämässä soturittaren kimppuun ja Siilensuru lähtee tätä puolustamaan. Kolli kuitenkin työntää Siilensurun pois luotaan ja sattumuten sarjassa Siilensuru lyö päänsä sekä kuolee paikalla. Basilikatassu on nähnyt tämän kaiken, muistaa Marraskauhun naaman, mutta hänet ohjataan Revontulikukan myötä pois parantajien luo.

Basilikakettu saa tästä epävarmoja traumoja Marraskauhua kohtaan ja osittain pelkää osittain vain inhoaa kollia näkemisensä myötä. Kun sodan jälkeen Marraskauhu liittyy yhteen partioon hänen sekä parin johtajan kanssa, Basilikatassu välttelee kollia, eikä tahdo, eikä todellakaan toivo näkevänsä tai joutuvansa Marraskauhun opastamaksi. Niinpä naaras työskentelee toisaalla ja toivoo, ettei näe kollia kun ei vielä ymmärrä, mitä sodassa tapahtui tai miten siitä pitäisi tuntea. Basilikatassu pakkaa kaiken parantajien pesästä heidän vietäväksi uuteen kotiin ja jatkaa matkaa kohti Taivaanliekkiä. 

- Liekkivarjon ja Tomusielun viimeinen perheen lisäys. Pidetään pentuna, joka löytyi merkillisesti taistelun jälkeen. Basilikaketun oikeat vanhemmat tietää vain Riitasointu, Tuulentähti sekä Siilensuru.
- Näkee nuoresta pennusta alkaen merkillisiä unia, kuten emonsakin. Vasta oppilasiässä alkaa ymmärtämään enemmän, että unet ovat Kuolon maista tulevia Kaiun sijaan. Ei ymmärrä, miksi hänen unensa käyvät Kuolon mailla, joissa Taimiorava ilmestyy hänelle silloin tällöin.
- Parantajaoppilaaksi päästyään ja Kuulammella käytyään alkaa ymmärtää, että hänen käpälänsä kulkevat sekä Kaiun että Kuolon mailla. Näkee Kuulammella aina Kaiun, mutta unissaan kohtaa Kuolon. 

bottom of page