Rikkoranka on juuri niin juro, kuin mitä hänen ulkoinen olemus antaa ilmi. Kolli viihtyy mielellään omissa oloissaan ja huolehtii niin paljon itsestään kuin pystyy. Kaikki jotka häntä tarjoutuvat auttamaan, hän manaa heidät synkän metsän synkimpään koloon. Rikkorangan kunnialle oli jo tarpeeksi se, että hänet alennettiin soturista klaanivanhimmaksi ennenaikojaan, joka on saanut kollin vielä enemmän vähänsanaisemmaksi. Kuningattaret ja pennut ovat poikkeus, jotka pääsevät loikoilemaan Rikkorangan aurinkoisissa sanoissa. Kolli on hyvin oikeudenmukainen ja suoraanpuhuva, joten hänen kanssaan on turha muodostaa mitään salamyhkäisiä liittoja. Hän on lojaali valitsemilleen kissoille. Rikkoranka ei kuitenkaan puhu ohi suunsa muiden kissojen kertoessaan salaisuuksiaan, sillä draamankaari ei viehätä häntä alkuunkaan. Hyvä jos jurosta kollista saa vastauksia takaisin, silloin on tähtiklaanissakin kaikki sekaisin. Rikkorangalla oli suuret suunnitelmat ryhtyä päälliköksi jonain päivänä, mutta hänen on vaikea hyväksyä osittaista halvaantumistaan ja siitä seuranneita haasteita.