Syntyi emolleen Hohdonkaiulle hieman yllättäin kahden muun sisarensa kanssa. Emo tiesi, että pennut ovat Tomutuulen, muttei hän ajatellut, että kollin ollessa jo tovin poissa, heille olisi enää voinut tulla pentuja. Mutta yllätys oli mitä iloisin, ja naaras näin nimesi pentunsa hieman isäänsäkin muistaen. Revontulipentu oli innokas pentu, joka kierteli ja kaarteli ja kuunteli kaikenlaisia tarinoita, oppien ja innostuen laumasta, sekä sen ulkopuolesta jo nuorena.
Oppijana naaras haluaa kuulla ja oppia kaikenmahdollisen, jotta voi tulla hyväksi vartijaksi, vaikka välillä miettii onko suuntaus hänelle oikea. Hän tavoittelee nuorena jo paljon ystäviä, toivoen saavansa nähdä näitä myös lauman ulkopuolella. Mutta lähistöllä ei asu muita kansoja. Revontulitassu oppii kaiken mahdollisen haikaillen elämänsä prinssiä ja toivoen saavansa löytää vielä itselleen sopiva tehtävä.
Eräänä päivänä ennen naaraan aikaa nousta oikeaksi vartijaksi, hänen ystävänsä Liekkililja kertoo, että nuoren oppijan polulla odottaisi jotain suurta. Revontulitassu on tästä aika innoissaan, muttei osaa arvatakaan, mitä lopulta erikoisten unien takana on. Eräänä päivänä harjoitellessaan nuori oppija kokee outoja ilmaan liittyviä tapahtumia, kuten keveää askelta, sekä korkealle hyppäämistä. Hän ei ymmärrä mistä tällainen on peräisin, mutta innokkaasti kokeilee uutta taitoaan sekä toivoo voivansa hallita sitä parhaimmalla mahdollisella tavalla. Revontulitassusta tulee pian Revontulikukka, ja kaikki lauman kissa ihmettelevät nuoren naaraan taitoja, samalla kun Liekkililja kertoo, että jotain suurta on myös tulossa koko laumalle.
Eräänä päivänä Fuugan partio saapui laumaan mukanaan muiden kansojen kissoja, sekä tähtiturkkisia Kaiun kissoja. He tulivat kertomaan, että heidänkin laumastaan olisi valittu kissoja kohtaamaan Imperiumin paha, ja Revontulikukan taidolle tuli viimein perä. Naaraan olisi lähdettävä tälle tehtävälle. Yön levon jälkeen partio lähti takaisin kohti järveä, jossa he kohtaisivat Pakkastähden Imperiumin. Revontulikukka lähti taistoon Taivaspennun ryhmässä, auttaessaan ystäväänsä Korppisydäntä taistossa. Revontulikukka oli jäädä Pakkassäteen kynsiin, kunnes Synkkäputouksen naaras pelasti hänen henkensä. He pakenivat yhdessä, ja lopulta Imperiumin luolasto sortui. Revontulikukka lähti ryhmän seurassa Kuulammelle palauttamaan voimansa, vaikka toivoikin voivansa ainaisesti olla näin kevyt. 
Revontulikukka lähti oitis takaisin kohti kotia, saadessaan Kuulammelta voimaa sekä parannusta haavoihin. Häntä kotona vain odotti ikävä yllätys. Mäyrät olivat hyökänneet lauman kimppuun, ja Revontulikukka saapui kauhuissaan auttamaan. Hän kuuli, että Sarastuksenliljaa ei oltu nähty missään, ja kun itse Revontulikukka tämän yksin löysi taistelemassa mäyrää vastaan, hän ei kuitenkaan voinut asialle mitään. Sarastuksenlilja lopulta murskautui mäyrän alle, ja menehtyi Revontulikukan eteen. Tuo kuitenkin kuiskasi tuuleen lauman jäävän hyviin tassuihin. Tämän jälkeen lauma äänestää uudeksi Keisarinnaksi Revontulikukan, joka juuri palasi pitkältä matkaltaan päihittää Imperiumi. Sen hyvät uutiset lämmittävät laumaa, vaikka heitä peittää suru menetettyjen laumalaisten puolesta. Hopeapantteri sekä Lotusturkki olivat muunmuassa menehtyneet, ja Revontulikukka oli erittäin apea rakkaansa menettämisestä, vaikkei heidän tarinansa edes ehtinyt kunnolla alkaa. Kuitenkin naaras kohoaa uudeksi johtajaksi, ja nimittii itse Lasipilven, isoveljensä, oikeaksi tassukseen.

​​

Taivaanliekin johtajana Revontulikukka alkoi ikävöidä perhettään, ja Imperiumin sodan jälkeen Syystähden saavuttua kansaan naaras päätti antaa lauman johdon entiselle päällikölle. Se tuntui oikealta, kun naaraalla oli vielä Kaiun siunauskin elämistä. Revontulikukka lähti Usvajokeen tutustuen emoonsa, isäänsä ja sisariinsa, sen ilon kuitenkin kestäessä vain hetken. Usvajoki häädettiin kodistaan koirien seurauksena ja Revontulikukka johdatti heidät Taivaanliekkiin, jossa he saivat hetkistä tukea sekä suojaa. Tomutähti kuoli koirien taistossa ja Tuulentähden oli kohottava johtajaksi, tämän kuitenkin tutustuessa lähemmin Vaahterakynnen kanssa kyseisenä aikana.

Revontulikukka oli lopulta apea perheensä kuolemasta ja päätti jäädä Taivaanliekkiin, alkuperäiseen kotiinsa, kun Usvajoen uhka oli hoidettu. Syystähti johti kansaa Kivijalka heidän varajohtajanaan, ja Vaahterakynsi oli mystisesti kuollut. Revontulikukka keskittyi kuitenkin elämäänsä taas soturina, ja tutustui Kivijalkaan johon lopulta umpirakastui. Kaksikko sai pentuja kansassa ja Syystähden sotien sekä katoamisen jälkeen kansa rauhoittui Kivitähden vallan alla. Naaras oli ylpeä kumppanistaan ja oli niin iloinen heidän pienestä perheestään, johon liittyi pian Kivitähden löydön myötä kaksi ottopentua, jotka naaras kasvattaisi ominaan. 

​

Toisesta heidän ottolapsestaan tuli parantajaoppilas Kanjonivuokolle, joka oli vanhemmille suuri ilo. Muut heidän lapsensa kasvoivat vahvoiksi sotureiksi ja Revontulikukka alkoi vihdoin nähdä sitä elämää jota oli toivonut - pitkää, rakastaen, ja lämmin perhe. Veritähden sota saapui pian Taivaanliekkiinkin, kun ensin Kettutähden mukana loukkaantuneet Aurinkotuulen kissat tulivat etsimään suojaa ja sitten Huurretähti saapui kansaan pyytäen apua, lopulta Leopardinkukan hätiköiden pöllöstä ja viimein kissat Myrskyvaahterasta tulivat pyytämään apua, oitis. Sota olisi alkanut. Revontulikukka oli valmis sotaan auttaakseen kansaansa ja lähtikin mukaan, tiedostaen myös Hohdeketun sekä Korppitassun olevan sodassa mukana. Kansat taistelivat yhdessä ja Veritähden kuoltua he tekivät yhteisen suunnitelman, tavaten Taivaanliekissä jossa olisi suojaa jokaiselle kissalle. Sieltä heidän tulisi lähteä kohti uutta kotia, ja Revontulikukka vaan toivoo, että se tarina päättyy hyvin sekä vanhinten elämästä voisi nauttia lopulta uudessa kodissa, ihaillen Kivitähden vahvaa työtä.